| |

Puhumattomuuden kulttuurin on loputtava

Yhteiskunta ei pysty kannattelemaan hoivavastuuta, kun elinikä on merkittävästi pidentynyt ja muistisairaiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Omaisten hoivavastuu vanhuksista poistui lainsäädännöstä 1970-luvulla, mutta viime vuosikymmeninä samaa vastuuta on alettu siirtää takaisin omaisille ensin vaivihkaa ja hyvinvointialueiden myötä yhä ilmeisemmin. Moraalinen vastuu on säilynyt aina.

Hoivavastuu omasta vanhemmasta voi alkaa nuorella iällä etenkin, jos vanhempi on ollut yli 40-vuotias lapsen saadessaan ja vanhempi sairastuu jo esimerkiksi kuusikymppisenä. Jos perhekunnassa on muitakin sairauksia, hoivavastuu saattaa kasautua yhden omaisen hartioille ja pahimmillaan uuvuttaa työkyvyttömäksi.

Työelämään tarvitaan joustoja, joilla katetaan vanhemmista huolehtimisen tilanteita nykyistä paremmin. Tarvittaisiin omaispäiväraha, jolla työssäkäyvä omainen voisi olla oman tulotason romahtamatta palkattomalla vapaalla omasta työstään välillä yksittäisiä päiviä, välillä viikkoja ja välillä kuukausia esimerkiksi sairauspäivärahan tasoista etuutta saaden. Tarvittaisiin vanhusten päivätoiminnan merkittävää lisäämistä, ei supistamista, ja ikäihmisten päiväkoteja, joiden avulla huolta kantava omainen voisi asiallista korvausta vastaan kantaa hoivavastuun päivittäin esimerkiksi klo 17-07, mutta käydä töissä ja elää omaa elämäänsä esimerkiksi klo 07-17.

Ennen kaikkea asenneympäristön tarvitsee muuttua. On turha harmitella jälkikäteen, ellei hyvin voidessaan ole hoitanut kuntoon Suomi.fi-valtuuksia ja asiakirjoja. Jokainen voi vaikuttaa parhaiten omien asioidensa hoitumiseen laatimalla edunvalvontavaltakirjan, hoitotahdon, testamentin ja hautaustahdon ja kertomalla luottamalleen ihmiselle tarpeeksi laajasti, mitä sairastamisesta, vanhuudesta ja menehtymiseen varautumisesta ajattelee. Samalla antaa esimerkiksi lapselleen tai kumppanilleen sen tärkeimmän lahjan: helpottaa aikaa, jona saattaa vanhuksena taantua ensin kapinoivan nuoren, sitten sormin syövän lapsen ja lopulta avuttoman vauvan tasolle.

Vaikeiden asioiden keskustelukortit julkaistuani olen kuullut lukuisten ihmisten sanovan ”ei ole vielä ajankohtaista” tai ”jos näistä yrittäisi keskustella, tulisi riitaa”. Oikea aika keskustella ikääntymiseen ja menehtymiseen varautumisesta on kuitenkin juuri silloin, kun ikääntyminen nimenomaan ei ole ajankohtaista ja esimerkiksi sairaus ei ole vaikuttamassa tilanteeseen. Jokaisella 18 vuotta täyttäneellä tarvitsisi olla elämän tärkeimmät paperityöt tehtynä ja vähintään yksi sijaispäättäjä määriteltynä. Täydellisessä yhteiskunnassa sijaispäättäjä olisi pakollista olla merkittynä väestötietojärjestelmään täysi-ikäisyyden alkamisesta lähtien, mutta valtuutettua ja varavaltuutettuja ei tällä tavalla voi omiin tietoihinsa lisätä.

Muuta puhumattomuuden kulttuuri omalta osaltasi ja käy keskusteluja Vaikeiden asioiden keskustelukorttien avulla! Voit tutustua Vaikeiden asioiden keskustelukortteihin osoitteessa https://vaikeatasiat.fi.